Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Even omat filosofiat :)

Kirjoitus on mukailtu eräästä tekstistä ja tekstin alkuperäinen kirjoittaja on tuntematon: Kirjoitan sen tähän siksi, että mikään muu ei voi  paremmin kuvata minun tämän hetken elämääni.

Koiranko otan?

No yhden vaan. No jos sitten vielä toisenkin. Siitä lauma alkaa kasvamaan. Seuraavaksi huomaankin että olen köyhä, ja naapurit kuiskii että päästään löyhä. Ei yhdestä vaivaa ole, ja kahdesta seuraa toisilleen. Talo täyttyy koirista pikku hiljaa.

Sohvalla on karvaa. ei ikkunoista läpi nää. Lattialla tassunjäljet pölyn sekaan häviää. Kodinhoito kärsii, lapset ei ruokaa nää. Vaan mitä muutamasta kuononjäljestä ikkunassa tai karvanhahtuvasta?

Ei koirien määrällä ole ylärajaa ja yhtäkin ilman elämä olisi niin vajaa. Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää. Laskut vain kasvaa ja velkaa vielä jää. Ei sukulaiset kyläile ja ystävät jää, paitsi koiratuttavat, joilla samat kuviot nää.

Nurmikko ja pihapensaat kuihtuneilta näyttää kun näyttelyt ja kilpailut mun viikonloput täyttää. Koiranruoka, vitamiinit, treenit, rokotukset, näyttelyt, kilpailut ja matkakustannukset. Ansako tää? Mä olen kohta vainaa. Silloin rakkaani polvelleni päänsä painaa. Mua rakastaen katsoo ja minä päätän jaksaa ja jatkaa, maksaa  mitä maksaa.

Koirat ja näyttelyt, jännitys ja naksut. Vaivat sekä huoli, paineita ja maksut. Kaikki ne on sen arvoista, on koirat elämäni. Niin suloiset, hurmaavat ja parhaat ystäväni. On maailmani niin muuttunut kun on kokonaan koiriensa omistama :)

Terveisiä tutuille, sukulaisille, ystäville ja kaikille niille joita en kerkiä tapaamaan enkä näkemään :=)

Mihin katosi hellyys?

Miltähän näyttäisi maailma, jonka olisivat rakentaneet ihmiset jotka tuntevat ihmisen tarpeet? Maailma jonka olisi rakentanut ihmiset itsestään, tunteistaan ja tarpeistaan tietoiset? Itseään, tunteitaan ja tarpeitaan kunnioittavat ihmiset? Olla vain oma itsensä tässä maailmassa, joka parhaansa mukaan yrittää jatkuvasti vain muuttaa muiden kaltaiseksi- merkitsee ankarinta taistelua, minkä kukaan ihminen voi kohdata, ja tämän taistelun jatkumista loppuun saakka.

Syntynyt elämään.

Tämä seuraava teksti on lainaus kirjasta "Syntynyt elämään". "Vaatii rohkeutta olla todella voittaja. Ei voittaja siinä mielessä että tyrmäisi toiset. Vaan voittaja joka reagoi herkästi elämään. Vaatii rohkeutta kokea vapaus, joka seuraa itsenäisyyttä, rohkeutta hyväksyä läheisyys ja toisten ihmisten vilpitön kohtaaminen, rohkeutta asettua puolustamaan epäsuosittua asiaa, rohkeutta asettaa aitous hyväksynnän edelle ja toistaa tämä valinta uudelleen ja rohkeutta olla oma itsensä, ainutlaatuinen ihminen. Rohkeus on tärkein inhimillinen hyve- rohkeus toimia, rajoitetun tiedon ja riittämättömien todisteiden varassa. Muuta meillä kenelläkään ei ole. Itsenäisen, spontaanin ja läheisyyteen kykeneväisen eettisen ihmisen tie ei ole helppo. Mutta hän on saanut syntymässään kaiken sen mitä voittajaksi tulemiseen edellyttää. Kun on tunnistanut häviäjyytensä syyt ja päättää päästä niistä eroon"!

Jumala on syvyys.

En muista onko seuraava teksti kirjasta nimeltä "Jumala on syvyys" vai onko se otsikko. Sana Jumala merkitsee samaa kuin syvyys. Se, joka tietää jotain syvyydestä, tietää jotain myös Jumalasta. Paratiisin hedelmät ovat piilossa ja meidän itse on löydettävä ne. Jumalan kuva meissä ihmisissä on jotain arvokasta. Se on Timantti, joka tekee meistä ainutlaatuisia yksilöitä. Se on se hedelmä, jonka Jumala on piilottanut paratiisissa helvetin keskelle. Vain etsimällä se on löydettävissä, vaikeuksien,epäonnistumisien ja turhautumisten kautta. Loppukokeissa, joita elämä meille järjestää. Yhteys itsensä ytimeen on myös yhteyttä Jumalaan. Näin usko eletään jokapäiväisessä elämässä niin todeksi ettei erityistä uskonnollista kieltä tarvita, eikä uskonnollisia menojakaan, rasittavine vaatimuksineen. Usko on silloin muuttunut oikeaksi elämän voimaksi. Siitä on tullut läsnäolevaa, koettavaa todellisuutta, enkelten läsnäoloa arkipäiväisen elämän keskellä.  Enkelien maailma, kauneuden syli. Jossa kiire menettää merkityksensä. Tehokkuuden ja suorittamisen arvot kääntyvät päälaelleen. Siellä missä ihminen tulee kosketetuksi sydämensä tasolla, omana itsenään"!

Turvallisuus.

Kirjoitan kaikki suruni sinikeltaiseen kukkavihkoon ja lasken kukan sinun uskollisuutesi virtaan.

Kirjoitan kaikki pettymykseni vuoren lehmuksen lehteen ja lähetän sen laupeutesi virtaan.

Kirjoitan köyhyyteni valkeaan kiveen ja viskaan sen sinun hyvyytesi mereen.

Kirjoitan kaipaukseni omaan sydämeeni ja upotan sen rakkauden valtamereen.

Vaikka laivani uppoaisi: Sinähän itse olet meri, johon vajoan. En voi vajota syvemmälle kuin Sinun käsiisi,

Rakkautesi turvakätköön.

Koko olemassa oloni: Sinun sydämessäsi.

Nimeni, Sinun käteesi piirrettynä.

Iloni, ymmärryksessäsi.

Syyllisyyteni, anteeksiannossasi.

Syvimmät salaisuuteni, kätkettynä Sinuun.

Hätäni, Sinun apusi hoivissa.

Yöni, Sinun valossasi.

Sinä tunnet minut, perin juurin.

Ja kaikesta huolimatta, rakastat minua.

Minulla on Sinut.

Sitten lempi aiheestani Ystävyydestä ja Rakkaudesta muutamia ajatuksia. Koska ystävät ovat olleet minulle äärimmäisen tärkeitä, niin sillä täytyy olla jokin suurempikin merkitys. Ja tässä on yksi niistä. "En tunne salaisuutta, joka minussa on, ennen kuin sinä sen minulle näytät"! Siinä se on. Me olemme peilejä toisillemme. Sen takia ystävillä on suuri merkitys meille kaikille. He kaivavat meistä esiin asioita joita emme muuten ehkä näkisi. Tai tulisi kokemaan. Ihmiset pakottavat meidät kasvamaan ja muuttumaan ja toisaalta tulemaan omaksi itseksemme. Terveyden mitta on joustavuus. Se että ihminen oppii virheistään ja  kokemuksistaan ja pystyy muuttamaan sisäisiä ja ulkoisia olosuhteita.

Ystävälle.

Kun sanoit haluavasi olla ikuisesti hänen ystävänsä, ja kulkea tietä hänen kanssaan. Hän pysähtyi, katsoi pitkään ohitse, lävitseni ja outo surumielisyys laskeutui välillemme. Hän sanoi: "Vaikka tiemme näyttäisivätkin samoilta, mielemme janoaisivat yhtä suurta rauhaa ja iloa, niin meidän tulee varmoina tietää, ettemme yhdessä kulje, vain hetken toinen toistamme ohjaamme".

Meille on jo valittu ne joiden kanssa elää ja vaikka he eivät olisikaan samassa suunnassa kuin sinä ja minä, niin juuri sen tähden he voivat meille eniten opettaa ja juuri siksi he ovat elämämme suurin lohtu ja täyttymys kuten mekin olemme heidän lohtunsa ja täyttymyksensä.  -Eija Partanen-.

Hyvin puhuttelevaa, omistushaluiselle, uskolliselle -ikuisesti sinun - ajattelevalle, lukkiutuneelle Oinaalle ! :)

Luova lahjakkuus.

Miksi luovaa lahjakkuutta on niin vähän? Koska suurin osa ihmisitä perii psykologista terveyttä ja heistä tulee sovinnaisia, tottelevaisia, kaavamaisia suorittajia ja sopeutujia vailla mielikuvituksen lentoa, johon kasvatuskin pyrkii. Kapinalliset rikkovat rajat ja illuusiot ovat aitoja. Itsensä toteuttamisen tarve on korkein ihmisen perustarpeista.

Monipuolinen elämä on arvo sinänsä. Luovuuteen liittyy ehdoton psykologinen turvallisuuden vaatimus. Luovuus on usein piilossa monien psyykkisten puolustusmekanismien takana. Kasvattajan tulee hyväksyä yksilö omana itsenään, riippumatta siitä miten hän käyttäytyy. Kasvatettava oppii vain vähitellen miten hän voi ilmaista itseään ilman puolustusmekanismeja, suojautumisen vaatimusta, ilman pelkoa.

On luotava ilmapiiri, jossa ulkoinen ihmisen arviointi on kielletty, on nähtävä syvemmälle. Ihmisiä tulee ymmärtää empaattisesti. Hyväksyä toisen minuus, oikeus tuntea ja ajatella omalla persoonallisella tavallaan. Luovat yksilöt ovat älykkäitä, arvostavat riippumattomuutta, nauttivat kauneudesta. Vanhemmat ja opettajat usein sen rikkovat auktoriteetillaan kyselemättä.

Luovat ihmiset  ovat toimivia ja he tekevät kun sen aika on. He pohtivat syvällisiä, moraalisia ja filosofisia ongelmia. He organisoivat asiat laajemmin kokonaisuuksiksi. Luovat ihmiset näkevät ongelmia, jotka jää muilta huomaamatta. Luova työ vaatii kestävyyttä, psyykkistä energiaa. Hänen on varastoitava itseensä valtava määrä energiaa. Lahjakas ihminen osaa suuntautua alalle josta pitää ja johon hänellä on lahjoja. Psyykkiseen energiaan kuuluu tunne, motivaatio ja ajattelu.

Yleensä ajattelu on tehokkaampaa ja päämäärätietoisempaa yksinäisyydessä. Motivaatio on intohimoa, tehdä sitä mitä haluaa. Uskaltaa rakastua johonkin asiaan ja elää sille. Sisäinen palava halu on moottori, intohimo. Ulkoinen motivaatio perustuu siihen että tottelee jonkun määräyksiä, motiivina raha, maine tai kunnia. Sisäinen motivaatio on todellinen luovuuden välttämätön ehto.Kilpailu, määräajat, auktoriteetin valvova silmä ja ulkoiset paineet, laskevat luovuuden tasoa.

Neurootikko hakee jatkuvasti muiden hyväksyntää, hän on alemmuuden tuontoinen ja riippuvainen muista.Neuroottis pohjainen vallankäyttö on patoutunutta vihaa, omaa avuttomuuden tunnetta. Silloin toista nöyryytetään. Sisimmässään kuitenkin on pieni poika, harvemmin tyttö. Neuroottinen ihminen mittaa jatkuvasti itseään muihin ja kilpailee muiden kanssa.

SANKARI.

Sankarit erottuvat massasta. Sankarit ovat oman elämänsä, tien kulkijoita, vastuunkantajia, haasteisiin tarttujia, kivun sietäjiä. Yhtä aikaa yksinäisiä ja hyviin ihmissuhteisiin kykeneviä. Sankari lähtee seikkailuun löytääkseen itsensä ja luodakseen nahkansa. Ihminen tarvitsee sisäistä painetta, turhautumista, jotta hän voisi kehittyä kohtaamaan elämänsä haasteet ja muuttua. Sankari ottaa vastuun elämästään, hänen täytyy muuttua. Tarvitaan kasvamaan pakoittavat olosuhteet, ennenkuin ihminen haluaa muuttua.Sen jälkeen ihminen löytää tarkoituksen elämälleen ja uuden suunnan. Ihminen kasvaa vain ponnistellen. Siellä missä taidot, kiinnostukseni, arvoni, salaiset haluni ja tietoni yhtyvät. Siellä missa on haaveeni, osaamiseni ja intohimoni leikkaavat, siellä on kohtaloni.

Ongelman kohdatessaan onnistuja räjähtää toimintaan. Epäonnistuja alkaa etsiä syyllistä ja halvaantuu. Ihminen löytää ratkaisun ongelmaansa kun hän kysyy oikeita kysymyksiä riittävän kauan. Maailma palkitsee ne jotka oppivat nopeiten. Tee menneisyydestäsi potkuri, joka työntää sinua kohti pintaa ja eteenpäin. Rakenna epävarmuuden sietäminen osaksi identiteettiäsi. Silloin epävarmuudesta ja muutoksesta tuleekin osa varmuutta.

Sankari vain tekee. Hän jättää kommentoinnin, kritisoinnin ja arvioinnin muille ihmisille. Elämä ei ole penkkiurheilua. Este on haaste, ja näennäinen tappio vain välivaihe, matkalla henkilökohtaiseen menestykseen.

©2017 Kennel Archeye's - suntuubi.com